Etiopia sijaitsee Itä-Afrikassa ns. Afrikan sarvessa. Naapurimaita ovat Eritrea, Djibouti, Somalia, Kenia ja Sudan. Etiopian ylänkö, "Afrikan katto", on maanosan merkittävin vuoristoalue, mistä alkaa Afrikan pisin joki Niili. Se uurtaa Tana-järvestä lähtiessään syvän, Grand Canyonin maisemia muistuttavan uoman virratessaan vuoristojen halki kohti Sudanin rajaa. Vuoriston eristyneisyyden takia Etiopiassa on lukuisasti endeemisiä kasvi- ja eläinlajeja.
Etiopia sijaitsee hieman päiväntasaajan pohjoispuolella. Addis Abeba on seitsemän astetta pohjoiseen. Suurin osa maasta on pari kilometriä merenpinnan yläpuolella olevaa ylätasankoa. Lämpötilan vuorokautinen vaihtelu on suurempi kuin vuodenaikojen vaihtelu. Joulu-tammikuussa korkeimmilla alueilla lämpötila laskee jopa nollan tienoille yöaikaan, kun taas iltapäivän lämpötila nousee jonkin verran 20 asteen yläpuolelle. Sää lämpenee toukokuuta ja sadekautta kohti mennessä. Ilma on ohutta ja kuivaa, ja tuulee usein tuulee voimakkaasti. Vuoristoalue ulottuu maan keskiosien halki Eritrean puolelle. Ylänköalueen länsi-, itä- ja eteläpuolella ilmasto on trooppisempaa, kuumaa ja kosteaa.
Itä-Afrikan hautavajoamalaakso, Great Rift Valley, kulkee Etiopian halki Addis Abeban itäpuolelta. Se levenee pohjoisessa laajaksi tasankoalueeksi, Danakilin vajoamaksi, joka on 250 metriä merenpinnan alapuolella. Danakil on paikoitellen pelkkää suola-aavikkoa, ja siellä on mitattu maailman korkeimmat lämpötilat. Kuumimmillaan lämpöä voi olla jopa yli 70 astetta ja keskilämpötilakin yli 50 astetta.
Etiopiassa on kaksi sadekautta. Lyhyt sadekausi saattaa olla varsin epämääräinen ja jäädä poiskin. Pitkä sadekausi ajoittuu Addis Abebassa kesä-syyskuuhun. Sadekauden alku vaihtelee paikkakunnittain. Eniten sadetta tulee maan länsiosissa ja vähiten koillis- ja itäosissa, mitkä ovat suurimmaksi osaksi aroa tai aavikkoa.
Etiopian väestöön kuuluu useita kymmeniäetnisiä ryhmiä. Suurimmat ovat oromot ja amharat. Etiopian alueella puhutaan noin 80 eri kieltä, jotka kuuluvat neljään eri kielikuntaan. Pääkieli amhara kuuluu seemiläisiin kieliin. Englannin kieltä käytetään maassa hallinnon ja kaupan alalla, ja pääkaupungin alueella sitä osataan enemmän kuin maaseudulla.
Pääosa asutuksesta keskittyy maan keskiylängölle, mikä on varsin tiheään asutttu. Alavammilla alueilla asuu huomattavasti vähemmän väestöä. Hautavajoaman kuivilla alueilla elää vain muutamia paimentolaisheimoja. Väkiluku kasvaa huimaa vauhtia, melkein kolme prosenttia vuodessa, huolimatta maailman korkeimpiin kuuluvasta lapsikuolleisuudesta. Myös AIDS verottaa väestöä yhä enemmän, ja odotettavissa oleva elinikä on laskenut hieman yli 40:een vuoteen.
Pääuskonnot ovat Etiopian ortodoksinen uskonto ja islam. Molempia uskontoja noudattaa noin 45 % väestöstä. Ortodoksinen kristinusko tuli maahan jo neljännellä vuosisadalla ja on säilynyt sen jälkeen paljolti samanlaisena, koska Etiopian ortodoksinen kirkko on pitkään ollut eristyksissä muusta kristillisestä maailmasta.
Ortodoksiuskonnon olennaisimmat elementit ovat liturgia, rukoukset ja paasto. Seurakuntalaiset paastoavat 180 päivää ja papisto yli 250 päivää. Jokainen keskiviikko ja perjantai on paastopäivä, eikä silloin syödä lihaa, maitoa, voita tai munia. Kanssakäymisessä etiopialaisten kanssa paastonajat ja ruokavalion rajoitukset on syytä ottaa huomioon, sillä monet ortodoksit noudattavat paastoa tiukasti vaikka muuten eivät noudattaisikaan kovin tarkasti muita uskontonsa sääntöjä.
Ortodoksien ja muslimien lisäksi merkittävin uskontokunta maassa on protestantit. Pieni osa väestöstä on animisteja ja juutalaisia.
Lisäksi Etiopiassa on edustettuna pieni, mutta mielenkiintoinen uskonnollinen ryhmä rastafarit. Etiopian keisari Haile Selassie I (alkujaan nimeltään Ras Tafari) lahjoitti Jamaikalta lähtöisin oleville rastafareille maata Etiopiasta, Shashamane-nimisestä kaupungista Oromo-alueelta. Rastafarit perustivat sinne oman yhteisönsä. Kuuluisin rastafari on ollut Bob Marley, joka ympäri maailmaa tunnetaan reggaemuusikkona ja Afrikan maiden vapaustaistelun kannattajana. Edesmenneen Bob Marleyn 60-vuotisjuhlan kunniaksi Addis Abebassa järjestettiin Africa Unite -tapahtuma helmikuussa 2005, mihin osallistui tuhatmäärin ihmisiä.
Addis Abeba (engl. Addis Ababa) on amharan kieltä ja tarkoittaa suomeksi "uusi kukka".
Kaikki Afrikan unionin jäsenmaat ovat edustettuina Addis Abebassa. Kaupunkia kutsutaankin Afrikan pääkaupungiksi Afrikan unionin päämajan sijainnin perusteella, ja siksi että täällä on edustettuna lukuisia kansainvälisiä järjestöjä. YK:n Afrikan talouskomission ECA:n päämaja sijaitsee täällä. Muita kansainvälisiä järjestöjä ovat mm. FAO, ICIPE, ICRC, ILO, ILRI, IOM, ITU, WFP, WHO, UNDP, UNFPA, UNHCR, UNICEF, UNIDO, UNESCO, UNMEE, UNEP. Kansainvälisten rahoituslaitosten ADB, World Bank ja IMF edustajilla on myös toimistonsa kaupungissa.
Kaikilla pohjoismailla on suurlähetystönsä Addis Abebassa, ja Euroopan Unionin 25 maasta täällä on edustettuina 16. Ulkovaltojen edustustoja on yhteensä runsas sata.
Camerapix: Spectrum Guide to Ethiopia. Camerapix Publichers International. Nairobi.
Mohamed Amin, Duncan Willetts & Alastai Matheson: Journey through Ethiopia. Camerapix Publishers International. Nairobi. 1997
Donald Levine: Wax & Gold. Tradition and Innovation in Ethiopian culture. The University of ChicagoPress. 1965. Viides painos 1972.
Carol Beckwith & Angela Fisher: African Ark. Peoples of the Horn. Collins Harvill. London. 1990.
The Economist Intelligence Unit: Country Profile. Ethiopia. London.
Paul B. Herze: Layers of Time. A History of Ethiopia. Hurst & Co. London. 2000.
Richard Pankhurst: The Ethiopian Borderlands. Essays in Regional History from Ancient Times to the End of the 18th Century. The Red Sea Press Inc. Lawrenceville N.J. Asmara. 1997.
Harold G. Marcus: A History of Ethiopia. University of California Press. Berkeley. Los Angeles. 1994.
Richard Pankhurst: Social History of Ethiopia. Institute of Ethiopian Studies. Addis Ababa University.1990.18
Richard Pankhurst & Leila Ingrams: Ethiopia Engraved. Kegan Paul International. London. New York.1996.
Richard Pankhurst & Denis Gérard: Ethiopia Photographed. Kegan Paul International. London. New York. 1996.
Belai Giday: Aksumite Coins. Currency & Banking in Ethiopia. Addis Ababa.1987.
Melina & Lukas Fanouris: Meskel. An Ethiopian Family Saga 1926-1981. Jacaranda Designs Ltd. Publishers. Nairobi. 1995.
Graham Hancock: The Sign and the Seal. Mandarin Paperbacks. London. Auckland. Melbourne.Singapore. Toronto. 1993.
Jacques Mercier: teokset kirkkoarkkitehtuurista ja kirkkotaiteesta
Päivitetty 25.5.2007
