
Addis Abeba oli Suomen portti eteläiseen Afrikkaan, sillä Suomi avasi ensimmäisen Saharan etelänpuolella sijaitsevan suurlähetystönsä vuonna 1965 täällä. Diplomaattisuhteet solmittiin vuonna 1959. Etiopia on maailman vanhimpia itsenäisiä valtioita.
Etiopialla on tuhansia vuosia pitkä historiansa, rikas kulttuurinsa ja maailman vanhimpiin kristillisiin uskontoihin kuuluva ortodoksiuskontonsa. Valitettavasti suuri yleisö tuntee Etiopian useimmiten köyhyydestä ja nälänhädästä kertovien uutisten perusteella.
Suomi päätti palauttaa suhteensa Etiopian kanssa uudelleen suurlähettilästasolle vuonna 2005 lähes 30 vuoden tauon jälkeen. Muutaman vuosikymmenen ajan edustajamme Addis Abebassa oli tasoltaan väliaikainen asianhoitaja. Suhteiden korotus suurlähettilästasolle on selkeä osoitus Etiopian merkityksestä maallemme ja Addis Abeban aseman tunnustamisesta "Afrikan pääkaupunkina" myös Suomesta käsin. Tämän nimityksen Addis Abeba on saanut, koska täällä sijaitsee sekä Afrikan unionin päämaja että lukuisa määrä YK-järjestöjen edustustoja. Ensimmäistä kertaa Suomen suurlähettiläs on akkreditoitu myös Afrikan unioniin. Suurlähettilään myötä Suomi on päässyt entistä enemmän esille maan tiedotusvälineissä.
Kesällä 2006 ilmestyneestä Suomen ja Etiopian suhteitten historiasta (Four Decades –History of Finnish–Ethiopian Relations, 2006, ulkoasiainministeriön julkaisu, ISBN 951-724-534-3) voimme lukea, että maillamme on vahvat siteet keskenään. Vuosikymmenten aikana luotu suhteittemme perusta on kestänyt puolin ja toisin muuttuneet poliittiset tilanteet ja taloudelliset ylä- ja alamäet. Etiopia on ollut yksi Suomen pitkäaikaisista kehitysyhteistyön kumppanimaista 1980-luvulta lähtien. Vesi- ja opetusalan kehitysyhteistyömme on jatkunut useita vuosikymmeniä.
Etiopian urheilijoiden menestys on muuttanut maan kuvaa Suomessa ja muualla maailmassa. Etiopian juoksijoiden hieno mitalisaalis vuoden 2005 Helsingin yleisurheilun MM-kisoista on yksi seikka, minkä perusteella Suomikin tunnetaan Etiopiassa yhä paremmin. Urheilu on tärkeä asia molempien maiden tiedotusvälineissä ja kansalaistemme puheenaiheena, ja Suomen onnistunut kisaisännyys muistetaan.
Suomessa on paljon Etiopian ystäviä vuosikymmenten yhteistyön varrelta sekä yksityishenkilöiden että kansalaisjärjestöjen ja virallisten laitosten joukossa. Monissa suomalaisissa perheissä on Etiopiasta adoptoitu lapsi. Suomalaisten kuva Etiopiasta on vähitellen muuttumassa, sillä yhä useammat turistimme ovat löytämässä Etiopian ja maan rikkaan kulttuurin.
Etiopian yhteiskunnan eri aloilla on lukuisia virallisia laitoksia ja yksittäisiä julkisen hallinnon virkamiehiä, joilla on voimakkaat siteet Suomeen. Vuosittain yhä enemmän etiopialaisia opiskelijoita aloittaa opintonsa Suomessa. Tietyt Etiopian ammattiryhmät kuten arkkitehdit, erityisopettajat ja vesialan ammattilaiset ovat saaneet koulutuksensa Suomessa.
Yhteistyön laajentaminen kulttuurin ja kaupan aloille on kiinnostuksen kohteena tulevina vuosina. Maittemme suhteilla on näin hyvät mahdollisuudet syventyä ja monipuolistua, mitä työtä suurlähetystömme jatkaa määrätietoisesti.