Kepa ry:n kymmenhenkinen valtuuskunta matkasi Addis Abebaan tutustuakseen Afrikan Unionin ja YK:n Afrikan Talouskomission toimintaan. Vierailullaan KEPA pyrki osoittamaan solidaarisuutta Etiopiassa toimivia kansalaisjärjestöjä kohtaan ja kävi ennen kaikkea kädenvääntöä kansalaisjärjestöjen oikeuksien puolesta.
Etiopiassa on tavallista ankarampi kansalaisjärjestölaki, johon on vaikuttanut oppositiopuolueiden menestys vuoden 2005 vaaleissa. Taustalla piilevät myös epäilykset siitä, että kansalaisjärjestöt olisivat ulkomaisen rahoituksen turvin kampanjoineet maan johtavaa puoluetta vastaan.
Etiopian valtapuolue Kansan Demokraattinen Vallankumousrintama on ollut vallassa vuodesta 1991, ja nytkin oppositiolla on vain yksi paikka runsaan 500 edustajan parlamentissa.
Uuden lain nojalla vaikutustyötä ja viranomaisvalvontaa harjoittava järjestö voi Etiopiassa saada ulkomaista tukea enintään 10 prosenttia. Hallintokuluihin järjestöt saavat lain mukaan käyttää enintään 30 prosenttia. Ankara tulkinta luokittelee hallintomenoiksi myös kehityshankkeiden toimeenpanon kustannuksia, jolloin kiintiö tulee täyteen eikä raha toimintaan enää riitä.
Poliittiseen keskusteluun osallistuminen ei ole järjestöille sallittua koska politiikka kuuluu valtapuolueen reviiriin.
Kepa ry nosti kansalaisjärjestöjen oikeudet esille tavatessaan Etiopian Kansalaisjärjestöviranomaisen johtajan Meseret Gebremariamin.
Gebremariamininmukaan sekä perustuslaki että uusi kansalaisjärjestölaki antavat kansalle oikeuden vaikuttaa ja tulla kuuluksi, mutta tämä oikeus on varattu vain Etiopian omille kansalaisille. Tästä johtuen vaikutustyötä tekevien järjestöjen ulkomaisen rahoituksen katoksi on rajattu 10 prosenttia.
Kepan mielestä rajoitukset haittaavat järjestöjen toimintaa ja kieltävät sen tosiasian, että kehitys ja oikeudet ovat yleismaailmallisia haasteita eivätkä pelkästään kehitysmaiden sisäisiä asioita. Sitä paitsi monet kehitysmaat saavat budjetistaan suuren osan ulkoa kehitysapuna. Myös yritykset vastaanottavat ulkomaisia investointeja. Miksi järjestöt olisivat poikkeus kun muillakaan ei ole kattorajoja?
Kepan mukaan Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli sekä teollistuneiden että kehitysmaiden kehityksessä, ja järjestöt antavat köyhille äänen ja kasvot. Onnistuakseen tehtävässään järjestöjen on voitava harjoittaa myös vaikutustyötä, puolustaa unohdettujen oikeuksia ja antaa palautetta päättäjille ja viranomaisille.
Viisipäiväiseen vierailuun mahtui useita kohokohtia, kuten maailman suurimpiin ja vanhimpiin kuuluvan Etiopian Ortodoksikirkon Patriarkka Abuna Pauloksen tapaaminen. Patriarkka Abuna Paulos kertoi Etiopialla olevan yli kolmetuhatta vuotta vanha juutalaiskristillinen uskonperintö, jonka kulttuuriaarteet halutaan tallentaa historialliseen Axumin kaupunkiin perustettavaan museoon.
Afrikan Unionin talouskomissaari Maxwell M.Mkwezalamba puolestaan valotti Kepan valtuuskunnalle Afrikan talouskehityksen haasteita ja taloudellisen integraatioprosessin vaiheita. Prosessi tähtää Afrikan laajuiseen vapaakauppa-alueeseen. Suurimpana haasteena komissaari näki riittävän rahoituksen turvaamisen AU:n budjetille.
Tavatessaan YK:n Afrikan Talouskomission johtajia Kepa nosti ajankohtaisena aiheena esille teknologian hyödyntämisen nuorisotyöttömyyden vähentämisessä sekä Afrikan heikkenevän cyberturvallisuuden. Teknologia ja sosiaalisen media kasvattavat kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia toimia Internetissä, vaikka Etiopiassa sijaitsevien kansalaisjärjestöjen fyysinen toimintatila kutistuu.
Kepa vieraili myös EU-delegaatiossa, missä keskusteltiin erityisesti EU:n kansalaisjärjestörahaston tuen kriteereistä ja avun kohdentumisesta. EU-delegaation kehitysyhteistyön johtaja Denis Thieulin kertoi, että Etiopian nykyisenkin lainsäädännön puitteissa EU pitää perusteltuna tukea etiopialaisia järjestöjä vaikkapa vain palveluiden tuotannossa. Järjestöjen palveluita kehittämällä voidaan lisätä niiden kapasiteettia, jotta niillä olisi parempi valmius harjoittaa muutakin kansalaisjärjestötoimintaa, kun tilanne siihen on kypsä.
Leo Olasvirta
Suomen suurlähettiläs Addis Abebassa
Sara Karlsson
Kirjoittaja toimii työelämävalmennettavana Suomen suurlähetystössä Addis Abebassa
Päivitetty 4.6.2012
